Tilaajavastuulaki ja tilaajan tietopaketti

Tilaajan_tietopaketti_tilaajavastuulaki.jpgTilaajavastuulakiin liittyy monimutkaiselta vaikuttavia kiemuroita. Ei kannata kuitenkaan lannistua, sillä laki on lopulta hyvin yksinkertainen: tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajan tsekkaamaan, että homma on myös toisella osapuolella kaikin puolin hanskassa. Selvyyden vuoksi keräsimme sinulle tiiviin tietopaketin tilaajavastuulakiin ja työn tilaajan velvoitteisiin liittyvistä asioista, ole hyvä!

Mikä on tilaajavastuulaki ja ketä se koskee?

Tilaajavastuulaki on laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Lakia sovelletaan kaikilla toimialoilla, joten tilaajavastuulakiin törmää, olipa yrityksesi tilaamassa uutta hulppeaa varastorakennusta tai pidempään kestävää it-projektia ulkopuoliselta konsultilta.

Tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajaa selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Lakia sovelletaan työn tilaajaan, joka käyttää vuokrattuja työntekijöitä tai alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa. Vaatimuksena on, että sopimuksen arvo ylittää ilman arvonlisäveroa 9 000 euroa tai että työ kestää pidempään kuin 10 päivää. Viikonlopun kestävän pienen pintaremontin aikana tilaajavastuulain velvoitteista ei siis tarvitse huolehtia.

Mitä tietoja tilaajan pitää selvittää?

Tilaajavastuulaki edellyttää erilaisten selvitysten tekemistä. Laki edellyttää tilaajaa tarkistamaan enintään kolme kuukautta vanhat tiedot ja selvitykset, joita ovat:

  • selvitykset ennakonperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisävelvollisten rekisteriin kuulumisesta
  • kaupparekisteriote
  • selvitykset verovelasta
  • selvitykset työntekijöiden eläkevakuutuksesta ja eläkemaksujen maksamisesta
  • selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista
  • selvitys työterveyshuollon järjestämisestä
  • rakennusalalla myös selvitys lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ottamisesta.

Selvitykset ja todistukset tulee säilyttää vähintään kaksi vuotta sopimusta koskevan työn päättymisestä. Mikäli sopimus kestää yli 12 kuukautta, tulee tilaajavastuutiedot selvittää uudelleen aina 12 kuukauden välein. Myös tilaajan sopimuskumppanilla on omat velvoitteensa, sillä laki edellyttää häntä toimittamaan pyydettävät selvitykset.

Kuka lakia valvoo ja mitä sanktioita laiminlyönneistä voi seurata?

Kuten tiedämme, on lakien noudattaminen viranomaisten valvonnassa. Suomessa tilaajavastuulain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto eli tuttavallisemmin AVI. Vuonna 2016 AVI teki Suomessa yhteensä 1 790 tilaajavastuutarkastusta ja tarkastetuista kohteista vain kolmannes oli hoitanut tilaajan selvitysvelvollisuuden moitteitta. Tietoisuus tilaajavastuulain velvoitteista on kasvanut, mutta siitä huolimatta toimintaohjeita jouduttiin antamaan yrityksille muun muassa selvitysten tarkastamisesta ennen sopimuksen tekoa, ulkomaalaisten sopimuskumppanien selvitysten sisällöstä, selvitysten säilyttämisestä sekä selvitysten kelpoisuusajasta. Velvoitteiden hoitamatta jättämisestä seuraa laiminlyöntimaksu, joka voi olla vähintään 2 000 euroa ja enimmillään 65 000 euroa.

Haluatko syventyä tarkemmin tilaajavastuulakiin? Laista voit lukea tarkemmin joko Ellan blogista Pikakertaus tilaajavastuulaista tai voit myös ladata Tilaajavastuu pähkinänkuoressa -oppaamme:

Lataa täältä Tilaajavastuu pähkinänkuoressa -oppaamme


Susanna Huurinainen

Susanna Huurinainen

Susanna on viestinnän rautainen ammattilainen, joka huolehtii siitä, että tieto kulkee sujuvasti. Susannalla on pitkä kokemus Tilaajavastuun palveluista, ja hän jakaa asiantuntemustaan blogikirjoituksissaan.

Katso kaikki hänen kirjoituksensa