Minkälaista itseohjautuvuutta? Holakratiaa vai mustaa magiaa?

Minkälaista_itseohjautuvuutta.jpg

Itseohjautuvuus on kaikkien huulilla. Siitä on tullut muotisana ja kohta jo hieman kulunutkin ilmaisu johtamiskeskustelussa. Johtamisesta siinä onkin kyse. Vapautamme valtavasti energiaa ja saamme aikaan uusia innovaatioita organisaation kaikilla tasoilla, kun kaikki pääsevät osalliseksi johtamista.

Tilaajavastuulla halusimme rakentaa uudenlaisen organisaation, joka perustuu luottamukseen ja antaa työntekijöille mahdollisuuden johtaa itse itseään. Kun selvitimme uusia tapoja toimia, törmäsimme nopeasti holakratia-käsitteeseen. IT-alan termein holakratia on ikään kuin organisaation käyttöjärjestelmä: se luo pohjan kaikelle toiminnalle. Sana on johdettu kreikan sanoista holos, kokonainen tai täysi, ja kratos, valta tai voima. Holakratia antaa työkaluja organisaation työnjaon, päätöksenteon ja kommunikaation käsittelyyn ja kehittämiseen.

Kommunikaatio onkin yksi avainsanoista. Itseohjautuvuus luo lisää kommunikaatiota kaikkien työntekijöiden välille – enää ei oleteta esimiehen toimivan viestin välittäjänä, vaan kaikilla on sama vastuu tiedon jakamisesta. Samalla uusi organisaation toimintatapa edellyttää kaikilta hyviä viestintätaitoja, ja jos niitä ei ole, on taitojen kehittäminen lähes välttämättömyys.

Päätöksentekoon on holakratiassa tarkat prosessit. Itseohjautuvuuden perusperiaatteisiin kuuluu, että päätöksenteko jakautuu tasaisemmin kaikkien kesken. Vaikka ei valitsisikaan holakratiaa, on hyvä määritellä, miten päätöksiä saa tehdä ja keskustella avoimesti siitä, mitä tarkoittaa, kun kaikkien oletetaan ja odotetaan tekevän päätöksiä.

Vaikka perinteistä hierarkiaa ei olekaan, tarvitaan pienessäkin organisaatiossa työnjako. Itseohjautuvuus mahdollistaa töiden uuden ja joustavamman jakautumisen. Ihmiset hakeutuvat luontevammin heitä kiinnostavien tehtävien pariin, joissa he kokevat olevansa hyviä. Mielekkäämmät työtehtävät tarkoittavat selvää rahaa viivan alle, kun hommat tehdään tehokkaammin.

Tärkeä asia, jonka opimme holakratiaan perehtymisestä, oli oppi tarkoituksesta. Mikä tahansa itseohjautuva järjestelmä tarvitsee kaverikseen tarkoituksen. Jokaisella organisaatiolla, firmalla ja työporukalla oltava kirkkaana mielessä, miksi hommia pusketaan. Itseohjautuvassa organisaatiossa työntekijöiden ja organisaation tavoitteet tukevat toisiaan. Miksi ei ole ainoastaan tavoite, vaan jotain suurempaa, enemmän tavoittelemisen arvoista kuin viikko-, kvartaali- tai vuositavoitteet. Holakratiassa miksi on aina kirkkaana mielessä.

Vaikka emme lopulta päätyneetkään soveltamaan täysin holakratian käytäntöjä, otimme mukaamme johtamisjärjestelmästä monta tärkeää ajatusta. Samalla pidimme mielessä toimivan kommunikaation tärkeyden. Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto edellyttää asioista keskustelua, sillä uudet toimintatavat eivät toteudu itsestään.

Lauran kirjoitus jatkaa postaussarjaa, jossa kerromme yrityskulttuuristamme ja polustamme kohti itseohjautuvaa organisaatiota. Voit tilata blogipostauksemme sähköpostiisi ja pysyt näin ajan tasalla matkamme kulusta.


Laura Widenäs

Laura Widenäs

Laura on asiakasjohtamisen asiantuntija, jonka tehtävänä on kehittää Tilaajavastuun toimintakulttuuria aidosti asiakaskeskeiseksi. Tätä kokemusta hän jakaa myös asiakkaillemme blogikirjoituksissaan.

Katso kaikki hänen kirjoituksensa