Lähetetyn työntekijän ilmoituksen ensiaskeleet

Lähetetyn työntekijän ilmoituksen ensiaskeleet.jpg
Velvollisuus ilmoittaa työnsuojeluviranomaiselle lähetetyistä työntekijöistä on nähnyt nyt ensimmäisen vuodenvaihteensa. Ilmoitusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että yrityksen työntekijän tullessa työskentelemään tilapäisesti Suomeen, on hänellä oltava lähetetyn työntekijän todistus. Tutkitaanpa hieman, miten syyskuussa 2017 voimaan tullut ilmoitusvelvollisuus on otettu vastaan.

Ilmoituksia tehdään hurjaan tahtiin

Ilmoituksia lähetetyistä työntekijöistä tehtiin vuoden 2017 aikana noin 3000 kappaletta. Mikäli tahti jatkuu samana, tarkoittaa se, että kokonaisen vuoden aikana ilmoituksia on odotettavissa jopa kymmenen tuhatta. Myös vuoden 2018 tammikuu lähti vauhdikkaasti käyntiin, ja ilmoituksia oli tehty jo ennen helmikuun puoltaväliä noin 350. Ilmoituksia tehdään siis mukavaan tahtiin!

Suurin osa lähetetyistä työntekijöistä on lähetetty töihin Etelä- ja Lounais-Suomeen, sillä nämä kaksi aluetta ottavat vastaan reilusti yli puolet lähetetyistä työntekijöistä. Itä- ja Pohjois-Suomessa on sen sijaan huomattavasti hiljaisempaa ulkomaisten työntekijöiden suhteen. Maatilastoja Suomeen lähetettävistä työntekijöistä johtaa kirkkaasti Viro, josta puolet lähetetyn työntekijän ilmoituksista on tullut. Muut sijoitukset jakautuvat tasaisesti useiden eri maiden kesken.

Tarkastuksilla varmistetaan työsuhteiden vähimmäisehdot

Työsuojeluviranomaiset ovat myös ryhtyneet ilmoitusten perusteella toimenpiteisiin. Jo pelkästään Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun alueella tehtiin noin 40 tarkastusta saatujen ilmoitusten perusteella. Tarkastuksien ensisijaisena tarkoituksena ei ole määrätä laiminlyöntimaksuja, vaan varmistaa, että lähettävien yritysten velvollisuudet ja lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdot ovat kunnossa. Tarkastuksissa onkin jaettu runsaasti toimintaohjeita siitä, miten yritysten tulisi toimia lähetettyjen työntekijöiden ja ilmoitusten suhteen.

Laiminlyöntimaksuun asti eteneviä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntitapauksia on onneksi tullut vastaan koko Suomessa vain kourallinen. Näissä tapauksissa tarvittavaa yrityksen edustajaa ei ole asetettu lainkaan tai pyydettyjä tietoja ei ole ollut saatavilla. Työsuojeluviranomainen ei siis ole saanut tarvitsemiaan tietoja tai saanut ketään kiinni niitä pyytääkseen.

Vähäiset puutteet ilmoituksessa eivät välttämättä johda laiminlyöntimaksuun, vaan työsuojeluviranomainen harkitsee jokaisen tapauksen tilannekohtaisesti. Ilmoituksen tekemättä jättäneitä yrityksiä voidaan maksujen sijaan ohjeistaa toimimaan jatkossa asianmukaisesti.

Mistä ihmeestä lähetetyistä työntekijöistä tehtävässä ilmoituksessa olikaan kyse? Lue aiheesta tarkemmin täältä:

Työntekijän lähettäminen ja ilmoitusvelvollisuus

Elli Välisaari

Elli Välisaari

Asiakaspalvelutaustainen Elli keskittyy palveluidemme käytettävyyden kehittämiseen. Blogissamme Elli tasapainottelee palveluiden, asiakaskokemuksen ja lakisäädösten kolmijalkaisella jakkaralla.

Katso kaikki hänen kirjoituksensa